Sivut

perjantai 30. lokakuuta 2015

Halloween-ruoka

Halloweenia!! 
Tein Petulle Halloweenin kunniaksi tavallista erikoisempaa ruokaa. Nimittäin aivoja, sormeja, silmiä!!




Mutta mitähän tossa annoksessa oikeasti sisältyikään? 

Aivot - raakaruokapötkö (Musti&Mirriltä), kuten alla on siitä pötköstä kuvaa. Annoksessa on pötköstä puolet, ja toiset loput puolet sitten seuraavalle päivälle. Ei muuten saa sulattaa mikrossa. Sitten kun raakaruoka on sulannut hyvin, muotoillaan siitä aivojen näköiseksi haarukalla. Raakaruuasta tulee kivasti mukaan vähän vertakin.

Sormet - Nakit, nakkeja leikkailin varovasti kynsin muotoiseksi nakin päässä. Hetken aikaa mikrossa, jotta sitten kynsi nousee vähä ylös ja siitä tulee kynnen näköisempi,

Sormien sisälmykset - Viime kesältä pakastetut vadelmat. Hieroin vadelmia lämpimän nakin kynsin kohdalla, jotta siitä tulee taas entistään vähän aidomman näköisempi. Ja vadelmaa sijoitetaan sitten nakin toiseen päähän ikään kuin olisi sormen sisälmys.

Silmät - Lihapullat ja juustot ja pari palaa nappularuokaa. Lihapullien päälle laitetaan pieni juustoviipale. Ja hetkeksi mikroon lämmittämään, jolloin juusto sulaa ja muotoutuu lihapullan ympärin. Ei haittaa, jos lihapullien alla ei ole mitään juustoa, yläpuolelta katsottuna riittää oikein hyvin. Sulanneiden juustojen päälle nappula.

Koira kuolaa ja kuolaa.. Mutta anna nakkien, lihapullien jäähtyä vielä hetki.

Tarjoile!







Kuvat kännykällä otettuja.


lauantai 24. lokakuuta 2015

Åbo Åpen Show -15

Viime sunnuntain aamu alkoi ensi rauhallisesti. Ei ollut mitään kiirettä. Aamu-lenkillä oltiin siis vaan ihan kaikessa rauhassa. Sen jälkeen kysyin Lekeltä, tuleeko mukaan näyttelyihin katsomaan. Muttei nyt flunssaisena halunnut tulla mukaan, ensi vuonna sitten terveenä tulee varmaan. Pakkailin tavarat reppuun, lihapullia, näyttelyhihnaa, rokotustodistusta, kameraa, vesipulloa, kuppia, varmuuden vuoksi pyyhkeenkin mukaan autoon... Sitten iski paniikki, kun unohdin tulostaa näyttelyn kehän numerolapun! Ja sain tekstarin, että kehään pitäis ihan kohta jo mennä! Äkkiä siinä sitten avaamaan konetta ja netti päälle. Ja hakea tulostin pöydälle. Miten sitä numerolappua voi vaan unohtaa.... Mutta Petun esittäjä Aino tekstasi, ettei se haittaa, kun sen saa sit paikan päällä.. Aiii huhhh, joten jätin koneen sikseen ja ei muuta kuin koira autoon ja sitten mentiin autolla kauhealla kiireellä paikalle, sydämen tykytyksiä riitti matkalla. Onneksi Åbo Åpeniin oli helppo päästä kotoa moottoritien kautta ja se oli lähellä, niin ehdin vielä myöhässä paikalle... ensi kerralla todellakin pitää tulla paaaaaljon aaaaaiiiiiiiikaisemmin paikalle!! Kiiretön aamu muuttuikin kiireelliseksi :D


Aino otti Petun ja harjoitteli hieman Petun kanssa ennen kehään menemistä. Kasvattaja oli porukoineen kehän vieressä odottelemassa. Kaikkia oli kiva nähdä! Petun serkku Aapokin osallistui kasvattajan kanssa myös samaan luokkaan. Paikalla oli monta kasvattajan kasvatteja, menivät eri luokkiin. Näyttelyt meni Petulla kivasti. Petu käyttäytyi hyvin, yhden kerran meinasi mennä tuomarin luo iloitsemaan, muuten tosi hyvin sujui kehässä. Sitten oli koko luokan ryhmä, yhteensä taisi olla 8 uroksia. Pääsi Petu sitten sijoitukseen neljänneksi. Palkinnoksi vihreä ruusuke ja kakkapusseja kera kotelon. Kakkapusseja tarvitaan aina. Heh.


Petun veli Kalle ja Petu. Tosi edustava kuva :D



Suurkiitos Åbo Åpenin järjestäjän tekstin kääntämisestä, kun en tuosta käsialasta saanut mitenkään selvää, niin oli vaikeaa kääntää.. Alla käännös suomeksi:

2 vuotias erittäin hyväntyyppinen uros. Kaunis pää ja hyvä rinnansyvyys. Erinomainen ylälinja. Hyvät etukulmaukset. Hyvä luusto ja tassut. Hyvä runko. Erittäin hyvät takakulmaukset, erittäin hyvät liikkeet hyvällä askelpituudella. Hyvin esitetty.



sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Rakkauspakkaus




Apina <3
 No ehkä meni vähän överiksi tuo varjojen avaaminen, mutta aika kivasti karkkimaista väritystä.
Kuvassa siskon Attila ja meidän Petu.
Poseeraminen on tylsää, tuumii Petu
Auringonlasku <3
<3




tiistai 8. syyskuuta 2015

Hieno Petu!



Tänään oli vepen viimeinen treenipäivä. Meidän osalta ei vepen treenit yleisesti ottaen koko kesältä mennyt hyvin. Siksi koska Petu ei oikein rohkennut uimaan siellä treenipaikassa. Olihan siellä veden pohja melko nopeasti syvenevää. Osaa Petu uida ihan hyvin ja on uinut muualla aika pitkiä matkojakin tosi hienosti ja leikkinyt toisen koiran kanssa vedessä. Jostain syystä vain syvä vesi vielä jännittää, eikä rohkene hypätä ollenkaan kumiveneeltä veteen uimaan, ei muuallakaan rohkene hypätä edes laiturilta. Koitettiin muualla vahvistaa sitä, että Petu saa lähteä rannalta veteen ihan vauhdilla tyyliin että olisi hauskaa lähteä uimaan. Huomattiin treenipaikassa, ettei Petu suostu liikkumaan syvemmälle siksi kun se ei näe veden pohjaa. Suostui aina hypätä kumiveneeltä vain kun näki veden pohjaa. Siellä vesi oli siis tummaa, ei mikään kirkas läpinäkyvä vesi.


Tänään ei taas oikein rohkennut syvemmälle puolelle uida. Mutta aika nopeasti suostui itse hypätä kumiveneeltä veteen ja se ui 1-2 metriä hypyn jälkeen rantaa kohti. Toistettiin tätä vielä kerran ja nopeasti sieltä veneeltä taas tuli Petu veteen! Hyvä juttu!

Sitten kun oli taas Petun vuoro muiden koirien vuorottelun jälkeen. Tällä kerralla koitettiin saada Petun uimaan rannalta kohti kumivenettä hakemaan joko namia tai ottaa damia. Petu ei suostunut lähtee rannalta, kalhasi vaan jaloilla rannalla vedessä. Vaikka kumivene oli vaan muutamia metriä päästä Petusta, joten liian kaukana ei vene voinut olla koska muuten oltaisiin jo niiiin lähellä Petua ja silloin se pääsisi liian helpolla ettei sen tarvitsisi tehdä mitään.. viime kerralla auttoi kun minun piti olla vain hiljaa, olla innostumatta ja huutelematta mitään Petua, kutsua vain kerran ja kaikki ihan hiljaa, yhtäkkiä Petu alkoi ihan tosissaan yrittää tulemaan uimaan! Joten koitettiin tällä kerralla samaa tapaa. Tällä kerralla ei oikein auttanut, Petu pysyi matalalla vedellä rannalla vaan. :/ Oli pakko antaa vuorostaan muiden koirien mennä treenaamaan.

Kolmantena tehtävänä oli koiran ottaa veneen köysi ja vetää sitä rantaan. Petun ei nyt tarvinnut uida, Petun piti vähintään kahlata veteen hakemaan köyttä, johon oli sidottu dami. Sitten kun Petu otti damin suuhun ja kehuin heti, silloin Petu pudotti sen suustaan. Hups.. Petu odotti että antaisin sille namia kun kehuin sille. Koitettiin uusiksi, pysyin nyt vain hiljaa :D Sitten Petu otti damin, mutta vaihtoi sen heti köyteen ja veti ja veti veti veneen rantaan köydellä. Tosi hienosti! Aikaisemmin sitä ei kiinnostanut ollenkaan köysi, vaikka silloinkin siihen köyteen sidottiin dami. Ja nyt se vaan veti sitä köyttä aika pitkällä ajalla. Aww hieno mies, kun ihan itse vain älysi vetää sitä köyttä! Siihen suoritukseen oli todellakin hyvä lopettaa! 

Ajateltiin talven aikana käydä joskus koiran uimahallissa uittamassa Petua. Uimahallissahan Petu kyllä näkisi veden pohjaa vaikka olisi kuinka syvällä vedellä uimassa. Ehkä hän vielä rohkaistuu pikkuhiljaa. :) Katsotaan, mitä tästä tulee, osallistutaanko ollenkaan ensi vuonna vepen treeneille.


maanantai 7. syyskuuta 2015

Kiva iltalenkki takana

Eilen illalla oli kiva lenkki koirien, ystävien ja siskoni kanssa. Mukana oli Petun lisäksi Dina-tolleri, Pumba-kultsu ja Attila-sheltti. Näistä kaikista koirista on kyllä kuvia blogin aiemmissa postauksissa. Tällä kerralla ei viitsitty kameraa ottaa mukaan sateiselle lenkille.. Voisipa koittaa ottaa ompelukoneen käyttöön ja tuunata kameralle sade/suojatakki, olisihan se hauskaa tehdä. Vai mitä maksaisi valmis kameran suojapussi, jos joku teistä tietää?

Lenkillä koitin aina välillä kutsua Petua luokseni, aina ei meinannut välittää ollenkaan kutsustani kun oli niin innostunut muista koirista. Mutta lenkin loppua kohden kuunteli jo paljon paremmin ja tuli nopeammin luokseni.

Haisuliini Petu löysi metsästä ihanan kakkakasan, minkä päällä kieriskellä naaaaauttien...  Pakko oli sitten pestä se kunnolla lenkin jälkeen, kun oli kamala haju ! :D