Rakas Petu

Tipsula

Tipsula on tullut nimekseen siitä, kun mammalla ja papalla oli edesmenneeltä Tipsu-nimiseltä koiralta. Mamma tykkäsi kovin silitellä Petua. Pappa taas tykkäsi puhua paljon Lekelle. Heheh. Leke leikkasi nurmikot. Mamma leipoi sämpylöitä. Nami.
     
Suunnattiin takaisin Turkuun. Matkalla Leken kanssa päätettiin käydä nopeasti koiran uimarannalla. Kun Petulla oli koko ajan kuumaa ja joikin paljon vettä, niin se pääsisi viileään meriveteen kahlailemaan. Mutta nyt onnistui Petu uimaan vähän! JES! Pari kertaa vielä heiteltiin keppiä veteen ja Petu haki ne onnistuneesti 1-2metriä uiden, sitten se riittikin jo siihen. Pari leluja olisi kivaa ostaa, mutta sitten kun Petu varmasti osaa ja uskaltaa varmasti uida. Ettei ne lelut jää lainehtimaan kauas mereen hukkaan, kepit ei silloin haittaa..
     Käytiinkin tällä viikolla toisen kerran kasvattajan kanssa koirineen rannalla. Silloin Petu ei vielä uinut, mutta oli kuitenkin kivaa käydä siellä! Alla on eilisestä lyhyt 15sekunnin videopätkä Petun uimisesta. Videolla taitaa olla äänet päällä, toivottavasti ei kuulosta äänet hassuilta kun en itse kuule tuosta videosta mitään. :D

JEE! Hyvä Petu!

Keltainen meri

Petu kesätunnelmissa. Ihana kesämies <3

Turun Malja

Turussa, Artukaisissa oli Turun Malja-kansalliset kilpailut. Perjantaina aamupäivällä oli muutamia alueluokkia, johon itse osallistuin metrin luokalle Karina-nimisellä tuntihevosella. Ihan kivasti meni, viimeiselle esteelle tuli kielto. Yli siitä päästiin. Oli rata selkeästi haasteellisempaa kuin tavallisessa aluekilpailuissa, muttei se nyt oikeastaan mitään vaikeuksia tuottanut, kun oli vaan paljon lyhyempiä teitä. Pitää vaan muistaa aina ratsastaa, niin sujuu.
    Sitten asiaan, Petu oli mukana katsomassa! Se ei kuulemma älynnyt mitään, että minä olin kentällä radalla, Petua kiinnosti hevosen kakat. Heheh. Mutta radan jälkeen Leke tuli Petun kanssa moikkaamassa. Petu huomasi minut kun huutelin Petua hevosen selästä. Nopeasti se yritti tulla luokseni, Karina-heppa tuijotti Petua sillä silmällä aika pelokkaan tuntuisesti. Vähän niinkuin norsu pelkää hiiriä :D Leke kuitenkin pysytteli Petun kanssa etäällä hevosesta.

Kävin itse vielä Petun kanssa pari kertaa perjantain illalla ja lauantain aamupäivällä Turun Maljaa katsomassa. Olisin koittanut vielä sunnuntainakin tulla katsomaan, mutten kerennyt sinne paikalle. Ensi vuonna sitten voidaan koittaa olla pitemmän aikaan Maljan kisoissa katsomassa!

Hauska reissu

Petu pääsi tapaamaan sisaruksia. Hän oli niin innostunut poika, niinkuin kaikki muutkin. Oli tosi kivaa nähdä kaikki, paitsi yksi ei tullut mukaan. Harmi, ehkä joskus sitten jos järjestetään taas tapaaminen. Oli siis yhteensä 5 sisaruksia mukana!
    Huiman emäntä leikkasi Petun karvoja, nyt se on siistimmän näköinen! Koirat leikkivät paljon, juoksivat paljon. Petu viihtyi aina välillä jossain pienissä mutalätäköissä. Poika tykkäsi kovin vedestä, muttei uskaltanut uida. Yritti kovin päästä syvemmälle, muttei vaan mennyt. Vesi ei vaan ollut mikään ongelma, uiminen vaan. Kaikki muut uskalsivat ja onnistuivat uida. Kyllä Petu vielä rohkaistuu menemään. Dummy-heittimiä heitetty veteen lammikolle, minkä kautta koirat noutivat hienosti uiden.
    Varista pääsivät koirat tutustumaan. Petu onnistui kantamaan varista. Ehkä Leke menee joku päivä kokeilemaan johonkin jäljestämään riistaa kurssille Petun kanssa. Katsotaan, mitä he tykkäävät!

Hauska reissu oli koirilla! Niitä oli ilo katsella. Kuvia tulikin paljon, hups. Sain käsiteltyä kuvat, niitä on tosi vaikeaa valikoida tänne! Nyt tuleekin poikkeuksellisen paljon kuvia... Onko joku kuva näistä suosikkinne?

Meidän viikonloppumme

(c)Jenna Virtanen

(c)Mari Ala-Sorvari

Leke Jyväskylässä.

Orava!

Ensimmäistä kertaa Petu oli eilen illalla bussissa. Oikein piti kantaa Petu bussiin sisälle, kun Petu ei uskaltanut tulla itse sisälle. Sisällä se itse käveli perässäni. Vähän sitä jännitti bussia. Muuten sujui hyvin ja oli Petu rauhallisena. Olin halunnut nähdä, miten Petu suhtautuu bussissa olemiseen. Nyt sitä päästiin kokemaan!
     Piti viedä Petun Leken vanhemmille hoitoon ja ensimmäistä kertaa yöksi pois kotoa. Se oli niin outoa, kun Petu ei ollut kotona! Ja oli todella outoa, ettei tarvinnut käydä ulkona pissattamassa koiraa ennen nukkumaanmenoa. Aamullakin oli outoa.... Kyllä huomaa, että olen hurahtanut koiran omistamisen elämään! Hihih...
    Hyvin hoito oli kuulemma siellä sujunut, pitihän sitä yöksi hoitoa saada testatuksi. Varmasti uskalletaan viedä taas Petu joskus hoitoon, jos vaikka lähdetään esimerkiksi matkoille. Minulla oli tänään esteratsastuskilpailut, mikä vei koko päivän(!) ja Leke oli Jyväskylässä kuurojen SM-futsalin turnausta katsomassa ja samalla kävikin pelaamassa kaverien kanssa frisbeegolffia. Nyt on ihanaa, kun on molemmat pojat kotona!
  Orava muuten vieraili meidän parvekkeella ja se oleili siinä jonkin aikaa. Hain kameran äkkiä ja otin kuvia oravasta! Laitoin ikkunan oven auki ja kuvasin sitä kautta, kun oli häiritsevästi likainen ikkuna tiellä... Heheh.