Sivut

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Ei pentukuumeille

Siskolleni on tullut koiranpentu, shelttipoika. Sitä söpöä peeeehmeäää karvapalleroa kutsutaan nimellä Attila. Petu oli innostunut tästä pikku-kaverista. Koitettiin pitää Petu mahdollisemman rauhallisena, kun toinen oli niin pikkuinen ja pentu vielä. Petu osasi varoa Attilaa, Petu vaan käänsi päänsä pois päin kun pikku-Attilalla on pienet naskalihampaat. Ja Petu kiersi Attilaa, kun se nukkui välillä. Hyvä, että antoi sen nukkua.
      Aluksi Attila kyllä vähän pelkäsi Petua, mutta myöhemmin selvästikin rohkeni liikkua Petua ohitse ihan itsekseen. Ulkona pihan alueella se tykkäsi kävellä Petun hännän takana perässä, se oli hauskan näköistä. Välillä Petu selvästikin yritti houkutella Attilaa leikkimään, ei toinen vaan oikein rohkennut siihen touhuun vielä kun Petu on jättiläinen, vaikkakin lempeä sellainen. Kuvissa noin 10 viikkoinen ikää.

Pientä kokoeroa!
Eikö olekkin söpö?? <3


6 kommenttia:

  1. Voi miten suloinen pikku sheltinpentu! :)) siitä on vasta ihan hetki, kun Tuittu oli tuollainen samanlainen pikku karvapallero, ja oi, sitä ihanaa untuvanpehmeää turkkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, ihanan pehmeä turkki todellakin! Niin se aika rientää, välillä aika kuluu turhan vauhdilla.. :D

      Poista
  2. Ihania koiria! Munkin koira on vasta pentu, lisätietoa www.radianceheartpaw.blogspot.fi olisi kiva saada uuteen blogiin seuraajia:)

    VastaaPoista