keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Auringonlaskussa



Auringonlaskun tunnelmia. Viime päivinä on ollut kivasti aurinkoisia päiviä. Loppuviikolla luvassa vähän kylmempää keliä, ehkä lumisadetta, saa nähdä. Onhan takatalvi odoteltavissa.
      Mä niin tarviin jonkun toisenkin mukaan kuvausreissuille, kun sitten voi toinen ohjata Petua ja pystyisi helpommin kuvata itse rauhassa. Tuo viimeinen kuva olisi voinut olla hitusen parempi jos suu voisi olla kunnolla kiinni (oli juuri läähätellyt juuri sekuntia ennen). Kuva olisi voinut olla täydellinen, ehkä jopa tauluksi, harmi kun olen ehkä liian perfektionisti. Yritin kuvata uudestaan. Kuvan kyseinen ryhdikkäämpi asento siis kuoli jo, kun koira liikkui, eli uusintayrityksissä selkä oli vähän kyttyrässä asennossa ja koira tuijottamassa minuun päin. Argh. Vaikeeta touhua.
       Yksikseni on hankalaa kuvata kun koira helposti tuijottaa minua, välillä se saisi tuijottaa muuallekin. Tämä lie tuttua monelle yksinään lenkkikuvaajalle. Aina täytyy olla tosi nopea, jos sattumalta koira vilkaisee muualle. Pitää siis ensi kerralla yrittää raahata ja innostaa poikaystävää mukaan, ehkä palkinnoksi oikein kiva dressmannin lahjakortti tai hieronta. Yleensähän tyyppi ei jaksa odottaa, kun otan yhen lenkin aikana helposti miljoonia kuvia :D


12 kommenttia:

  1. Ihania kuvia taas! Se on kyllä hankalaa näiden eläinten kanssa yksin kuvatessa, itsellä menee aina hermot moneen otteeseen ennen kun saa yhtäkään onnistunuttu otosta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tajuan todellakin, mitä tarkoitat! :DD

      Poista
  2. Upeita, tunnelmallisia kuvia! 2. kuva on erityisesti mun mieleen :) Joku kuvausavustaja olisi kieltämättä erittäin kiva, saisi koirista juuri vision mukaisia otoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, sellainen avustaja olisi välillä tosi kiva! Tuossa 2.kuvassa heitin hihnan sivulle päin, nii sain Petun katsomaan sinne päin :D Ja kiitos! :)

      Poista
  3. Ihana tunnelma näissä kuvissa!♥ Meillä on sama homma Santerin kanssa; se kyllästyy aina ku otan aina vielä yhden (eli 100) kuvaa ulkona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, miten tuttua! Aina vaan tekee mieli ottaa vielä yks, eikun vielä yks, vieläkin yks jne... :D Ja kiitos paljon! :)

      Poista
  4. Ihanan tunnelmallisia kuvia! Tosiaan koiran kuvaaminen yksin on haasteellista. Mulla on ongelmana se, että jos otan yksin kuvia niistä tuppaa tulemaan ihan samanlaisia. Jokainen kuva siis tyyliin koira istuu, koira makaa, koira seisoo ja sama toistuu... Myös muualle kuin kameraan katsominen on meille aina välillä haasteellista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinpä, yksin kuvaajalle on todellakin haasteellista jos haluaa mahdollisimman erilaisia kuvia.. Täytyy vain yrittää keksiä kaikkea, kuten kokeilla uusia kuvakulmia, vaikka koiran asento olisi toistuvaa. Muualle katsominen huhh, vaikeeta hommaa mullekin :D jos jossain vaan on koiran mielestä vähänkin mielenkiintoista katsottavaa, nii se olisi kätevä hetki kuvata sitä silloin!

      Poista